banaanimetsällä

haastaminen ei auta, vaan, 
että käyttää kiukkuaan 
parantaa tilannettaan, 
uskaltaa sen voimin pyytää
apua ja tukea, josta 
ottaa kiinni, tehdä töitä, 
jotta jossain vaiheessa huomaa,
että tavallinen lautanen on 
kätevämpi kuin taipuisa,
naarmuuntuva kultalautanen,
ostaa mieluummin banaanin, 
ei omenaa tai banaanipuun,
haastaa ja askeltaa maaliin? 


hakuammu 2017
Mainokset

arvoa ja arvottomuutta

Raha tai maine on eräänlaista kastittomuutta, on sen vanki, ainaisten
pelkojen, vallanhimoisten ja kateellisten ympäröimä, vainoharhainen
nurkanvaltaaja. Ei raha tai maine tuo onnea tietyn rajan jälkeen. 

Aina on niitä, joilla on enemmän ja niitä, jotka haluavat sen, mitä 
on ja jos luulee olevansa muita parempi, ei ole. Pitää olla ylpeä
siitä, mitä on, mitä tekee, perimästä ja taustasta, teki mitä teki, 
oli mitä oli. Se on ainoa, mitä itsellä on ja vaikka lähtee omalle
tielle, ei se muuta ihmisenä. Jos halveksii perimää, halveksii
itseään ja sellainen ihminen on ihmisistä arvottomin jopa itselleen.

Sen arvottomuuden täyttämiseen ei mikään raha ja valta riitä? Herää!

Jos se, mitä on, on sitä, mitä on sisällä, omat ominaisuudet, niitä ei
voi kukaan viedä ja jos omaisuus ja se, mitä on, perustuu niihin, ei
ole pakko olla vainoharhainen ja alistava lapsi, jolla on armeijoita
ja aseita käytössään. Itsetuntoinen voi keskittyä nauttimaan elämästä, 
kehittää itseään ja maataan sellaiseksi, että olisi hyvä kaikilla?

Kaikkien hyvää ei ole olemassa. Tarvitaan demokratiaa. Vaihtelua.

Valitettavasti politiikka on eturyhmien asialla, mutta on silti ainoa
tapa toimia, ainoa tapa, jolla jokainen saa äänensä kuuluviin. Jos
sananvapautta suitsitaan tai yrityksille annetaan liikaa valtaa, ei
olla demokratiassa, vaan demokratian irvikuvassa. Herää! Ole hereillä.

Yksinvaltius on menneen maailman asia. Jakaantuminen ja eriytyminen on
tulevaa. Jokainen löytää oman paikkansa ja se on henkinen koti, joka
ei ole kiinni ulkoisesta. Ulkoisia rajoja tarvitaan, jottei tule
suurvaltoja, jotka luulevat, että voi omistaa joka sielun ja oikeuden.

Jokaisen tulee voida elää todeksi ihmisyyttä. Kuluttaminen ei ole sitä.

Ihminen on osa ihmiskuntaa ja kokonaisuutta, kuin jumalyksilön osa, 
silti ei ole solu, vaan jokaisella "ihmissolulla" on oma tahto ja 
niin sen pitää olla, jokaisella tulee olla itse mahdollisuus valita
paikkansa ja tapansa olla, ei sitä voi ylhäältä määrätä ellei sillä 
tarkoiteta jumalaa, omaa omaatuntoa ja sitä, minkä kokee itselle
hyväksi ja oikeaksi, kukaan ei voi tietää, mikä on toiselle hyväksi.

Voi opastaa ja antaa tietoa, muttei voi elää puolesta tai määrätä.
Voi valita, kenet maahan tai kotiin päästää - maassa maan tavalla.

Älä tapa ellet ole hengenvaarassa. Silloinkin parempi neuvotella.
Älä varasta ellet ole hengenvaarassa. Silloinkin parempi pyytää.
Älä valehtele itsellesi äläkä muille. Aina ei tiedä itsekään, mikä
on totta, kun on niin ulkoisten valtojen pieksemä ja armoilla?

Totuus on se, mikä nousee uudelleen kuiskimaan korvaan sisältä, 
ei vaadi äkkitekoja tai julmuuksia, vaan ottaa askeleita oman 
elämän suuntaan. Joku ei omassa elämässä ole tasapainossa, siksi 
ei voi hyvin, tekee jotain liikaa tai liian vähän, on väärässä
paikassa, väärässä seurassa tai on aika kasvaa ihmisenä.

Maiden ei ole tarkoitus jatkuvasti kasvaa ja valloittaa muita 
eikä se tapa ole hyväksi edes yrityksille, luulosta huolimatta.
Maapallo ei kestä jatkuvaa kasvua eikä ihmiskunta kestä sotia.

Se, joka luulee olevansa jumala, saa jumalilta rangaistuksen.

On kyvyttömyyttä elää ja olla elossa ja kukaan, joka haluaa hallita,
kahmia valtaa ja rahaa ei voi olla elossa, koska joutuu pelkäämään
jatkuvasti valtansa puolesta, vain se valta ja raha on elävää, 
jonka menetystä ei pelkää. Henkiinjääminen on eri asia, se ei vaadi 
lopulta kovin paljoa. Lastensa puolustaminen on eri asia, se ei vaadi
lopulta kovin paljoa. Pitää suosia kohtuullisuutta ja puolustaa 
ihmisarvoa etteivät vahvemmat valloita maailmaa yksilöiden
kustannuksella, alista ja rajoita oikeutta kuulua ja elää, etteivät
kuluta ja tuhoa maailmaa liialla kasvulla ja välinpitämättömyydellä.

On eri asia sitoutua ja löytää paikkansa kuin tulla pakotetuksi.

Aivopesulla voi saada luulemaan, että toisilla on oikeus viedä oma
elämä, alistaa ja pakottaa, muttei ole. Itse tietää, mikä on itselle
hyväksi ellei ole lapsi tai kyvytön pitämään itsestään huolta.

Sekin on osin poliittista ja vallankäyttöön mahdollistavaa.

Lääketiedettä pitää valvoa politiikalta ja alistamiselta, sitä
ei voi eikä saa käyttää vallankäytön välineenä kuten ei opetustakaan,
tarvitaan tiedettä ja moraalia, koska tiedekin voi korruptoitua.

Lait ja säädökset ja demokratia ovat eri asia. Tieto on eri asia.

On eri asiaa valloittaa sydän kuin alistaa maa ja kansa väkivalloin.
On eri asia vaatia, ettei saa pettää kuin se, ettei saa olla olemassa.

Sitoutuminen parisuhteessa kasvattaa ihmisenä ja tuo turvaa, kansan
alistaminen pakkovallalla yksinvaltiudelle ja sanelupolitiikalle ei
auta ketään, ei lopulta edes sanelijoita, joiden elämä kuluu pelätessä.

Voi olla, että yksilöitä on monenlaisia, muttei katkeruuden ja
haavojen vuoksi pidä kostonhimosta myydä maata niille, jotka
vähät välittävät muista. Rahalla ja vallalla houkuttelu on vain
keino koukuttaa verkkoon. Ei pidä olla typerä ja lapsellinen, 
vaikka on väsynyt ja vihainen. Pitää levätä, tehdä asioita, joista 
saa iloa ja virkeyttä, nähdä läheisiä ja ymmärtää, mikä on elämässä 
tärkeää. Sitä ei ole sairaanloinen luulo, että "on pakko" tai jos 
siltä tuntuu, on vihollisen naruissa ja aika herätä. Kukaan ei ole
niin korvaamaton. Elämä on menestystä tärkeämpää. Omanarvontunto 
ja ylpeys omasta elämästä ja läheiset ovat rahaa tärkeämpiä. Herää!

Jokainen on korvaamaton läheisilleen ja vain sillä on väliä.

Ei vallanhimoisten metkuilla. Ei etupiirien kähminnnöillä.
Ei sillä, mitä yrittävät mainostaa "tärkeäksi" ja "paremmaksi".
Jos se ei tunnu itsestä oikealta ja tärkeältä, se ei ole. Tieto,
oppiminen ja kehittyminen on tärkeää tai on muiden armoilla.

Jokainen tarvitsee tietoja ja taitoja ja ammatin, jolla voi 
elättää itsensä tai toimeentulon, ettei ole vahvempien armoilla,
että on mahdollisuus lähteä tai jäädä, sen mukaan mikä on hyvä,
ei sen vuoksi, että voi kyykyttää tai alentaa muita. 

Saat anteeksi, et ehkä ymmärrä, mitä olet tehnyt. Kaikkia on
pyöritetty kuin pässiä naruissa, punaisia, valkoisia, vihreitä ja
sinisiä. Aika herätä. Jos joku tarjoaa mielenosoittajia avuksi,
on todellakin aika herätä. Silloin ei ole kyse sisäpolitiikasta.

Jos joku ostaa tiedotusvälineet ja vastaa viihteestä,
voi kysyä, missä mennään ja kuka sanelee tahdin? Ei saa
myydä ulkomaille olennaisia toimintoja pelkästä ahneudesta.

Jos myy täysin eri kulttuurille, voi kysyä, onko muuta syytä.
Jos luulee, että uusi kulttuuri pelastaa, on hieman typerä.

Itse on elämänsä rakennettava, oli kulttuuri mikä tahansa
eikä se kulttuuri rakennu pelkästä rahasta tai vallasta tai
turvallisuudesta tai pakkokeinoista, vaan rakkaudesta elämään.

Typerys on se, joka myy tikkarista sielunsa tai vapautensa,
jotta saa kerran marssia kadulla ja potkia muita porukalla.

Typerys on se, joka myy maansa saadakseen valtaa ja rahaa.
Typerys on se, joka myy tärkeät toiminnot vieraille valloille.
Typerys on se, joka antaa niin tapahtua avaamatta suutansa.

Jos sanoo, mitä tärkeänä pitää, on ainakin tehnyt osuutensa,
vaikkei maailmaa muuttaisikaan tai maailma muuttuisikaan.

Pahinta on olla hiljaa, jos näkee, että vääryyksiä tehdään.

Maailma ei voi olla yhtä, mutta taide voi olla. Taiteen
tehtävä on olla ihmisyyden ja vapauden puolella, viedä
kohti korkeampaa hyvää, oman hyvän ohella. Jumaluus on
sisäistä hyvyyttä ja valoa ja voimaa, jota on hyvä kuulla.

Herää ja ole kuulolla! Näe, mitä tapahtuu. Etsi totuutta.


hakuammu 2017

yksityisyyttä ja yksinäisyyttä

Ihminen tarvitsee myös rauhaa ja yksityisyyttä, jokainen
tarvitsee, jos osaa kuulla kaipaustaan. Jos viedään yhä
enemmän kaupunkiasumiseen ja pakkoyhteisöllisyyteen ja 
viedään oikeus yksityisyyteen, kukaan ei voi hyvin. Ei ole
tarkoitus lisääntyä kohtuuttomasti, ei ole tarkoitus haalia 
kaikkea, mikä irti lähtee, ei ole tarkoitus valloittaa ja 
alistaa, vaan elää ja nauttia elämästä, iloita olemassaolosta,
se oikeus on jokaisella, heikompia tarvitaan hidastamaan 
matkaa, ettei ahnehdi liikaa. Tietoisuus tuo myös vastuun.

Kukaan ei elä pelkästään jotakuta toista varten, jos ei 
puhuta niistä läheisimmistä ja rakkaista, vaan koska on 
syntynyt osana kaikkeutta. Ei se tee paremmaksi ei 
huonommaksi, vain yhdeksi osaksi kokonaisuutta. Ei mikään
tee paremmaksi tai huonommaksi, vain erilaiseksi.

Joku tekee enemmän, joku vähemmän. Olemme samasta lähteestä,
muttei ole tarkoitus olla samanlaisia, vaan erilaistua, ei 
erilaistuminen ole ulkoista, vaan sisäinen tarve olla jotain.

Jos on tarve alistaa muita, on aika huomata virheensä,
kenelläkään ei ole oikeutta alistaa pakolla, johtaminen 
on eri asia. Se, että opettaa ja kertoo tosiasioita, 
on eri asia. Pelko saa usein turvaamaan menneeseen.

Kaikella ja kaikilla on tarkoituksensa ja joka yrittää 
vääristellä sitä poliittisen vallankäytön ja alistamisen 
välineeksi yrittää vain taas ja jälleen kerran saada muita 
valtaansa, kun ei osaa kasvaa aikuiseksi ja ymmärtää, ettei
voi mennä taaksepäin. Olemme ihmisiä, emme eläimiä. Lehmäkin?

Ihmisyys ei tarkoita valloitusta, vaan kasvamista täydeksi 
itsenään ja huolenpitoa niistä, jotka ovat heikompia, paremman
maailman luomista, sellaisen, jossa kaikilla on mahdollisuus 
elää ja olla, sellaisen, että on muutakin tekemistä kuin 
lisääntyä tai kahmia valtaa tai alistaa muita.

Alistaminen, uhkailu, väkivalta ja pakkolait eivät ole 
huolenpitoa, eivät lopulta palvele kuin alistajaa.
Elämää on se, että voi rakastaa ja tulla kuulluksi tarvittaessa
ilman pelkoa siitä, että se, kuka on tai mitä sanoo johtaa 
kuolemaan samanlaisten toimesta, sellainen ei ole luonnonlakien 
mukaista. Luonto on arvaamaton ja oikukas ja eläimet tappavat 
syödäkseen ja johtaja ottaa paikkansa? Ei hävittämällä muita.

Ihmisellä on tietoisuus ja kyky tehdä yhteistyötä, johtaa 
laumaa kohti parempaa. Vahvuus ei tarkoita sitä, että 
alistetaan muut yhden lauman alle, vahvuus ei tarkoita 
sitä, että viedään kaikilta kaikki, se on sairastumista
megalomaniaan, ahneuteen, äärimmäisen pelokas tapa johtaa.

Oikea johtaja pitää huolta laumastaan, ei valloita ja alista,
oikea johtaja osaa tehdä yhteistyötä muiden kanssa, jotta
maailman asiat voidaan hoitaa, ei valloita kaikkia valtaansa.

Jos ei osaa tehdä yhteistyötä, vain uhkailla ja valloittaa, ei ole
hyvä johtaja, sellaista ei ole syytä kunnoittaa tai palvella,
ei se ole hyvä johtaja, joka kasvattaa valloitus- ja sotaintoa, vaan se, 
joka ymmärtää luonnonlakeja ja on niin viisas, että kehittää maailmaa, 
ei kahmi kaikkea itselleen, kaikkea rahaa ja valtaa, mikä irti lähtee.

Huono ja kykenemätön johtaja kiduttaa, tappaa, kieltää, uhkailee, 
alistaa ja aivopesee, jotta saisi muut manipuloitua valtaansa, 
myy sielunsa vaikka paholaiselle, että saa pitää paikkansa. Se ei 
ole hyvä johtaja eikä taitava hallitsija, joka joutuu käyttämään 
väkivaltaa, on eri asia, että on toimiva byrokratia ja sääntöjä 
ja lakeja, kuin se, ettei sallita kuin yksi puolue, yksi totuus, 
yhden osan äänen kuulemista, muiden oikeuksia ei kunnioiteta.

Sellainen on heikon maan ja johtajan kuva. Se, joka on oikeasti 
vahva ja taitava ei polje ja valloita pienempiään, niin tekee
vain pieni rakkikoira, joka luulee, että iso ääni ja pelkäävät
kansalaiset tekee vahvaksi tai se, että opettaa länsimaisia arvoja ja
antaa sitä, mitä tarvitaan, oikeuttaa alistamaan tai sanelemaan.

On eri asia sanoa, mitä ajattelee kuin uhkailla rangaistuksella 
pelotellen tai valloittaa lähivaltoja. On eri asia kertoa 
tosiasioita kuin uhkailla kiduttamisella ja voimatoimilla.

Pakolla ei voi ketään muuttaa, vain valistamalla ja kertomalla.
Vain olemalla esikuvana, esimerkkinä. Ei voi opettaa, kuinka
käyttää valtaa oikein, voi vain yrittää toimia viisaasti.

Emme voi mitenkään olla kaikki samanlaisia. Kenenkään tehtävä ei ole
pakosta palvella toista eikä sellaisia olosuhteita pidä luoda, että
se on pakollista. On eri asia se, että joku nauttii siitä, että saa 
palvella ja hoitaa toisten asioita, sellaisiakin ihmisiä on ja se
on hyvissä oloissa nautinnollisempaa kuin raskas johtaminen, koska
johtamisessa on aina vastuu ja palkka tulee siitä, että joutuu
hoitamaan ikäviä asioita, joita ihmiset eivät itse halua hoitaa.

Mielipidejohtajuus tulee sydämestä eikä siitä saa palkkaa. Taide
tulee sydämestä eikä siitä saa palkkaa ellei myy itseään rahasta?
On eri asia myydä taidetta kuin tehdä sellaista, että se myy. Viihde
on eri asia, laskelmointi on menemistä pois omalta tieltä. Joku rikastuu,
joku ei. Valitettavasti toisinajattelija ei rikastu tai saa mainetta?

Se on silti tärkeä osa ihmisyyden puolustamisessa.

Johtajuus on tavallaan samanlaista kuin Intian entisten 
kastittomien työ, joutuu käymälöiden sijaan olemaan henkisen
paskan kanssa tekemisissä, siksi johtajistakin tulee tavallaan
kastittomia, sellaisia, jotka eivät enää voi olla muiden kanssa 
tekemisissä, eivätkä muut ihmiset osaa olla johtajien kanssa 
tekemisissä kumartelematta tai mielistelemättä? Turha antaa 
pelotella tai ohjailla leimaamisella tai sen pelolla. Ihminen
ei ole mikään kirja, joka on käynyt vessassa eikä kirjakaan
ole kelvoton vessassa käytyään. Inhon ja häpeän herättäminen
on vain tehokeino myydä lisää ja tuottaa lisää tarpeita.

Johtaja on mielipidejohtaja, vallassaolija tai vaikka julkkis.

Ääripäiden sokea syrjiminen tai palvominen on väärä ja huono asia, 
luo vain katkeruutta ja vääristää maailmaa. Jokainen ihminen, oli 
viemärien puhdistaja tai johtaja, kaduilla kerjäävä irtolainen tai 
keisari, rikollinen tai piispa, jokainen on myös ihminen ja vain 
ihminen "työnsä" ja "asemansa" ulkopuolella, pitää kunnoittaa toisten
työtä ja osaa ja toisen ihmisyyttä, pitää olla mahdollisuus olla
ihminen, jokaisella pitää olla joku areena olla ihminen, tulla kuulluksi. 

Koti, taide, netti, yhteisö. Taide luo yhteyksiä. Ymmärrystä.
Oma ryhmä ymmärtää, tukee ja potkii. Perhe rakastaa varauksetta.

Jos vain lähipiiri näkee ja kuulee ihmisyytemme, syntyy turhia
ennakkoluuloja, kateutta, vääriä mielikuvia, tuomitsevuutta. Asema
on asema, se ei tee ihmisenä paremmaksi tai huonommaksi, jokaisella on
vaikeuksia ja ongelmia, raha ei voi niitä täysin ratkaista, ei
hyvinvoivassa länsimaassa, sitä ei pidä muille opettaa, koska se
ei ole totta eikä tule olemaan. Tarvitaan rakkautta ja empatiaa.

Taiteessa voi käsitellä ihmisyyttään. Luovuus tuo virtaa.
Taiteen kokeminen antaa yhteyksiä muihin ihmisiin ja itseen.

Se, joka luulee olevansa parempi muita, ei ole hyvä johtaja. 

Huonous saa alistamaan ja sanelemaan ja luulemaan, että vain 
oma tapa on oikea, se ei koskaan ole, sellainen osoittaa vain 
kypsymättömyyttä ja kyvyttömyyttä palvella rakkaudellisesti 
kaikkia ulkoiseen katsomatta ja luoda hyvää elämää. On eri asia 
ottaa luontaisesti johtoasema ja alkaa johtaa kuin luulla olevansa 
parempi ihmisenä. Jonkun pitää johtaa joukkoja, se ei tarkoita, 
että luulee, että on parempi tai että on sotaisa, vaan että
tunnistaa velvollisuutensa sitä kohtaan, mikä ja millainen on.

Joku johtaa luonnostaan ja jos ei sitä ominaisuutta kehitetä ja
kasvateta, saa aikaan masentuneita, katkeria, itsetuhoisia ja
valtaa väärinkäyttäviä ihmisiä. Akkamaisia miehiä? Ämmämäisiä naisia?

Valitettavasti tosimieheys on katoavaa kansanperinnettä.
Kaikki sukupuolesta riippumatta ovat kohta heikkoja ämmiä.

Johtamista tarvitaan myös rauhanaikana, aina kun on kyse 
kansanjoukoista. Parempi on, että on pieniä ryhmiä, joilla
on johtajansa kuin yksi iso. Johtaja voi tehdä yhteistyötä, 
niin se on ollut ja toiminut eikä siinä ole mitään vikaa, 
vallanhimo ja ahneus tuntuvat aina välillä nostavan päätään. 
Jos johtajaksi tulee pelkästä rahan tai vallanhimosta, johtaa
vääristä syistä, ei se ole sukupuoli- vaan ominaisuuskysymys.

Perinteisesti miehet ovat johtaneet, jonkun on ollut pakko hoitaa
lapsia. Johtajuus ole kiinni siitä, että on jatkuvasti käytettävissä.
Ihmisiä voi johtaa, vaikka kädet jauhokiulussa, se on ominaisuus ja
se on sisäinen tahtotila, joka tulee sekä tiedosta että taidosta. 

Kaikkien ei ole pakko olla johtajia eikä kaikkien ole pakko hankkia 
lapsia. Johtajuus tai vanhemmuus ei ole mikään koko iän pesti. Jos 
on muuta liikaa elämässä, sitä ei pidä tehdä. On hyvä kokea perhe-elämä, 
muttei sitä ja johtajuutta voi yhdistää ilman, että toinen kärsii, 
ei vaikka olisi palvelijoita. Pitää antaa tietä niille, joilla on aikaa 
panostaa johtajuuteen tai vanhemmuuteen eikä tehdä rikkinäisiä lapsia. 

Toisaalta perhe maltillistaa johtajan arvoja ja käyttäytymistä. 

Johtajuus on sitä, että haluaa kehittää ja pitää huolta. Johtajuus 
on sitä, että haluaa palvella muita tasapuolisesti. Jos se on muuta,
se ei ole johtajuutta, vaan alistamista ja varastamista. Jos on johtaja
saadakseen tietynlaisen perheen tai rakkautta, ei johda oikeista syistä.

Tasa-arvo ei tarkoita, että kaikista pitää tulla akkoja ja laittaa hame,
mieluummin housupuku, jos halutaan olla samanlaisia neutraaleja johdossa.
Työ ja vapaa-aika ovat eri asioita, ei työssä tarvitse korostaa sukupuolta
tai omaa persoonallisuutta, vaan sitä, mitä on tekemässä ja sen tarpeita.

Ellei tee töitä persoonallaan, kuten luovilla aloilla.

Johtaja, joka sanelee ylhäältä, heittää viholliset vankilaan, tappaa,
alistaa vähemmistöjä, vie sananvapauden, rajoittaa ilmaisunvapautta ja
kokoontumisia ei ole vahva johtaja, vaan heikko pieni hiiri, joka osaa
vain uhkailla suurudellaan ja tarvitsee suuruutta, koska ei osaa tai
uskalla elää muuten, pelkää niin varjoaan, mitä se onkin, mennyttä,
tulevaa, itseään, toisia, pelkää vainoharhaisesti, siksi kahmii valtaa.

Ydinase on rikos ihmisyyttä vastaan. Samoin on ydinjäte?

Se, joka ei opi historiasta tai itsestään, haluaa mennä taaksepäin,
ei eteenpäin, käyttää vanhoja oppeja hyväkseen valloittaakseen muita,
työntää pään maahan kuin strutsi luullen, että se auttaa luullen, että 
se, että salaa rahalla ja vallalla alistaa maailmaa hallintaansa tekee
itsestä mahtavan. Ei tee. Se tuhoaa maapallon, ihmisyyden ja ihmisen,
lopulta itsensä. Ei oppeja voi valjastaa vallankäyttöön tuhoutumatta,
ei vallankumousta voi tehdä aiheuttamatta uutta vallankumousta, ihmisiä
ei voi pakolla ja uhkailemalla kasvattaa tai painostaa ilman, että lopulta
lyö itseään leukaan. Pelko ei ole vastaus. Itsetuntemus ja rakkaus ovat
vastaus. Tunne itsesi. Rakasta itseäsi ja muita. Palvele rakkaudella.

Alistaminen, pelottelu, uhkaukset ja hävittäminen ei ole rakkaudellista.

Rakkaus ja tietoisuus tulevat ihmisistä sisältä, kun 
annetaan mahdollisuus kasvaa. Johtajuus on aina lainassa, 
oikea johtajuus ei voi periytyä eikä se voi pysyä vain 
tiettyjen eturyhmien hallussa. Se voi ainoastaan perustua
siihen, että kokee sisimmässään, että tekee oikein ja ajaa
niitä asioita, jotka ovat oikein ja puolustaa heikompia, 
sillä vahvat osaavat aina pitää huolen itsestään. Toimii
yhteiskunnan tasolla niin, etteivät rikkaat unohda paikkaansa
ja velvollisuuksiaan ja sosiaalisella tasolla niin, etteivät 
vallassaolevat unohda, että ovat vain kansansa palvelijoita.

Valta ja raha sokaisee, korruptoi, aivan jokaisen. 
Tarvitaan herätyskelloja! Meillä on hyvä systeemi, 
jos ei anneta ulkomaiden ja rahan korruptoida sitä. 

Herätys! Jokainen maa tarvitsee vähemmistönsä ja vapauden sanoa.

hakuammu 2017

valloittajia ja valittajia

Sata vuotta ja sikana? Sata vuotta ja paljon lisää?

On aika herätä ja huomata, että olemme yhdessä, 
punaisina, valkoisina, vihreinä ja sinisinä, ei 
sellaisina sinisinä, mihin vieraat vallat yrittävät 
värit kaapata, ei sellaisina, millä vieraat vallat
yrittävät maan nimen pilata käyttäen kaikkia kaunoja
hyväkseen, vanhoja ja uusia, naisia ja miehiä. 

Ei suurvallan alla ole parempaa, ei aina edes sen 
alkuperäisille kansalaisille ja jos myy sielunsa
palkka-armeijalle rahasta, on kuin lapsi, joka antaa 
synnyinoikeutensa tikkarista, myy maan katinkullasta.

Suurvaltapolitiikka tarkoittaa, ettei ole sananvapautta 
sanoa, ei kokoontumisvapautta, ei ruokaa, ei asuntoja, 
ei mitään, mitä mahdollisesti on saanut aikaan, mikään 
oma ei välttämättä ole omaa, koska yksilön oikeuksia ja
vapautta ei ole, vain yksi puolue, uskonto, koneisto, taho
joka sanelee mitä ja missä ja muut heitetään vankilaan, 
eristetään leireihin, viedään omaisuus, aivan sama, mitä tekee.

Kyllä. Olemme tehneet samaa. Mennyt on mennyttä, ei sinne 
ole tarvetta palata, vaikka joskus on oltu myös typeriä.
Ei. Pelkkä kapitalismi ei tuo onnea edes kommunismissa
eikä kommunismi kapitalismissakaan ja fasismi on fasismia.

Ei suurvalta tai valta lopulta välitä perskärpäsistään, kun
on saanut tahtonsa ja vallanhalunsa toteutettua, ei pidä
olla lapsellinen pelossaan, vallanhimossa ja katkeruudessa.

Vapaus on sitä, että voi sanoa mielipiteensä ja jokainen voi 
sen kuulla tai olla kuulematta, jos osuu, sen kuulee ja hyvä 
niin ja jos se ei ole sellaista, mikä on tärkeää, jatkaa kuten
itsestä oikealta tuntuu ja hyvä niin, sellaista on demokratia, 
viisas ja hyvä hallinto. Äitien tehtävä on opettaa lapsille
moraalia, oman maan ja kansan kunnioittamista, isien tehtävä
on opettaa lapsille läheistensä kunnioittamista ja huolenpitoa.

Katsoa mitä lapset katsovat televisiosta? Että joskus lukevat?
Opettaa ajattelemaan itse ja päättämään itse. Opettaa erottamaan
hyvä pahasta, koettelemaan omia haluja ja tunteita ja muita ihmisiä.
Opettaa selviytymistaitoja ja kunnioittamaan vanhaa kulttuuria.

Kunnoittaminen ei tarkoita, että matkitaan tai palataan vanhaan.
Kunnoittaminen tarkoittaa, että luodaan uutta sen pohjalta.

Miten se tehdään, voi riippua asemasta tai puoluekannasta, mutta 
maan sisällä pitäisi olla yhtenäinen kansa, ei antaa suurvaltojen
viedä sitä, mikä on tärkeää, tuhota rakenteita, joita on luotu. Sen 
luvan antaminen on yhtä anteeksiantamatonta, oli mistä puolueesta 
tahansa. Moraalia rapauttaa ja kansaa jakaa se, mikä tulee jostain
vieraiden rahoittamana, populistisena ei-millään-lailla-kansallisena, 
vaikka niin antaa ymmärtää nimellään. Herää! 

Mielenosoituksia ja sote. Voi hyvää päivää. Jo on aikoihin eletty. 
Herää! Menee sekin vähä mitä on ollut. Viranomaisia pitää valvoa,
ei kansalaisia, etteivät viranomaiset kyykytä ja suosi omiaan,
ei se tarkoita, että myy ulkomaisille firmoille olennaiset palvelut ja 
väistämättä heikentää julkisia palveluita sitä kautta. Kaikki kärsivät.

Kun hyväksikäytetty huuto vaikenee, on kuin räsynukke syrjässä.

Suurvaltojen sanelupolitiikka, sananvapausloukkaukset, 
oikeuslaitoksen halventaminen, vähemmistökansalaisten ja 
vähemmistöjen oikeuksien polkeminen, ympäristö- ja sotarikokset
ovat jokaista päivää, suurvalloissa raha ja/tai yksinvalta puhuu,
annetaan firmoille valtaa, jotta voidaan itse kahmia rahaa, kaikki
hyvin, kunhan elää juuri sillä lailla, kun valta haluaa. Kaikki
eivät ole samanlaisia, ei vaikka kuinka niin haluaisi olevan. 

Jos ei pärjää ilman muureja ja vartijoita omistaa liikaa tai ei
ymmärrä, ettei se auta ketään ja lopulta kytätään kaikkia muita,
ollaan kuin vartioitua karjaa laitumella, vaikka olemme ihmisiä.

Ikäviä asioita tapahtuu, vaikka miten suojelisi. Valistus
auttaa ja se, että tietää, miten toimia hätätilanteessa.

Moraalin pitää lähteä ihmisestä, ei sitä voi pakottaa. Herää!

On eri asia puhua ihmisyydestä eläimen suulla kuin luopua
oikeudesta elää turvallisuuden nimissä ja pelosta. Vaikka
yksilötasolla sitoutuminen ja kodin henkinen suojelu tuo
turvaa ja auttaa kasvamaan, on omaisuuden suojaaminen muurein
osoitus siitä, ettei enää voi elää ihmisenä. Omaisuus ei
auta kasvamaan, sitoutuminen läheisiin auttaa kehittymään.

Jos haluaa huorata, onnistuu se omassa maassa, ei tarvitse
ulkomaille sielua myydä. Kunniallisempaa on myydä kehoaan,
ei sekään ole kunniallista, jos tekee vastoin itseään, joskus
välttämätöntä, että jää henkiin tai saavuttaa jotain muuta,
joutuu tekemään valintoja itselle tärkeiden asioiden takia.

Olemme vähemmistöä kaikki. Jokainen. Jokainen suomalainen.

Oli minkä värinen tai ikäinen tai sukupuolinen tahansa, oli
tullut mistä hyvänsä, tänne kuitenkin, koska täällä on
tällaiset arvot ja hyvä niin, muualla on muunlaiset ja saa olla,
ei ole mahdollista muuttaa maan oloja kuin muuttumalla maaksi
ja antamalla maan muuttaa itseään, kaikki on kaksisuuntaista.

Mahtaa hävettää, jos on lähtenyt kaduille huutamaan
omaa maata vastaan tai myy sielunsa ulkomaille ja 
ulkomaisille arvoille, oli "herra" tai "kadulla heiluva". 

Esi-isät ovat yhdessä rakentaneet maata, jossa jokaisella on 
oikeus olla ja avata suunsa. Voi olla, että täällä on joskus 
asunut joku herrakansana itseään pitävä, mutta se on mennyttä.

Takaisin ei ole paluuta, koska se ei ole oikea tai toimiva tie.

Sosiaaliset säännöt on eri asia kuin viralliset lait ja asetukset. 

On eri asia tulla hylätyksi tai päähänpotkituksi kuin se, että 
heitetään vankilaan, tapetaan, kidutetaan, eristetään leireille, 
estetään koulutus ja elämä vain koska sattuu ajattelemaan toisella
lailla, olemaan toisen näköinen tai tulemaan muualta. Siihen meitä 
yritetään "pelotella", varsinkin ressukoita kaduilla ja hyvinvoivaa 
rahanahnetta eliittiä, joka luulee, ettei ole velvollisuuksia, vain
oikeuksia. Kasvata, älä vaadi? Valista, älä pakota? Ohjaa, älä 
uhkaile? Rakasta, älä hemmottele tai anna luulla liikoja?

Ne, joilla ei ole oma selkäranka suorassa, ne, jotka on saatu
häpeämään vanhempiaan ja sitä, mistä ovat tuleet. Hävetkää! Ei 
perimää ja taustaa, vaan itseänne. Ei pidä myydä sieluaan.
Ei rahalle eikä suurvaltojen metkuille, sama, mistä tulevat.

Jos tulee omasta eliitistä, ovat sentään omia, vaikka luulevat,
että ovat herrakansaa, eivät ole, vain osa tätä kaikkeutta,
eivät parempia, mutta ehkä voivat osoittaa viisautensa, jos
sitä on enää olemassa eikä vain perittyä rahaa ja ahneutta?

Jos ovat heikompia tai ajattelevat toisin, ovat kuitenkin omia
toisinajattelijoita, huutavat huonoa oloaan ja huomauttavat
siitä, jos ollaan menossa väärään suuntaan, itse ei aina huomaa?

Jokainen on suurvalloille muualta, entinen länsi on mennyttä,
on vain taistelua yksilönvapauden, sananvapauden ja tasa-arvon 
puolesta ja ihmisyyden puolesta ja se koskee rikkaita ja köyhiä,

taistelua ihmisarvoisen elämän puolesta. Turvallisuudesta ei
kannata myydä sielua ja lakata elämästä. Jokaisella on äänensä.

Sanelu ei ole vastaus, valaisu ja opetus on, ei aivopesu, vaan herätys.

Ei voi antaa suurvaltojen viedä maailmaa taaksepäin, voi mennä vain
eteenpäin, kohti valoa, ei pimeää, kohti tietoisuutta, ei salailua,
kohti valinnanvapautta, ei rajoituksia ja alistamista, kohti kunnioitusta
ja suvaitsevaisuutta, ei halveksintaa, yhdenmukaistamista ja pinnallisuutta.

Vain typerä, tietämätön ja pelokas luulee muuta.

Maa voi näennäisesti näyttää vielä vapaalta, mutta ellei puolusta 
arvoja, sananvapautta, yksilönsuojaa, oikeuksia, tasa-arvoa ja sitä, 
että jokaisella on oikeus elää ja olla vapaana, on valloittajien
armeijaa, hyväksikäytetty typerys, ei pidä myydä maata rahanahneudesta,
se ei turvaa lopulta mitään missään, vähemmistökansoja ei kuunnella ja
suomalaiset ovat aina ja kaikkialla vähemmistöä - ja niin pitää olla?

Vähemmistöjä tarvitaan muistuttamaan, ettei yksinvaltiutta ole.
Vähemmistöjä tarvitaan pitämään ääntä, jos laiva menee kohti karia.

Yhteiskunnan on puolustettava heikompia. Lauman on puolustettava
heikompia. Heikompien kohtelu on sivistyksen mitta. Todellinen
johtaja ei alista eikä vähättele heikompia, vain heikko tekee niin.

Vapaus on kaksipuolinen miekka, vapaus tuo vastuun. Jos mennään 
pelkkään yksilönoikeuteen valtiota vastaan, rikkaat voivat sanella 
ja viedä kaiken ja tehdä muista orjiaan, jos mennään yhteiskunnan ja
yhteisön ehdoilla, on yksilö vain uudistuva luonnonvara, jota voi 
käyttää milloin mihinkin vastoin tahtoa. Sinuakin, olit kuka tahansa.

Varsinkin vähemmistöjä. Sinä olet vähemmistöä, et seksinä, et
naisena, et rikkaana, et valkoisena, vaan suomalaisena. Vapaana.

Suurvaltaelämä ei koskaan ole vapaata kaikille tasapuolisesti.

Suomessa kaikki ovat vapaita, oli rikas tai köyhä, vielä. 
Pidetään tämä. Muiden maiden vapaus on näennäisvapautta. Vapaus
tarkoittaa, että jokaisella on mahdollista avata suunsa, jopa
munata itsensä televisiossa. Sosiaalinen rangaistus on eri asia
kuin se, että menettää hengensä. Häpeä on eri asia kuin vankila.

Työtilaisuuksien menettäminen on eri asia kuin menettää päänsä.

Elämä ei ole syntyperässä. Mitä elämää se on, jos ei saa valita.
Jos on perinyt rahaa, voi sitä käyttää yleiseen hyvään ellei valta
kiinnosta, kaikki on joka tapauksessa vain lainaa muilta, kukaan ei
tee yksin mitään, ainoa, mikä on todella omaa, on omat ominaisuudet.

On lähes rikollista antaa jonkin joukkion pilata ja hajaannuttaa
maata, polkea yhteisiä arvoja, olivat punaisia tai valkoisia, 
ne ovat joka tapauksessa tasa-arvoisia ja perustuvat lähimmäisen
kunnioittamiseen ja rakastamiseen, olivat kirkollisia tai eivät.

Vieraita valtoja puolustavat ja vieraita valtoja palvelevat
arvot eivät ole omaa maata palvelevia, eivät sellaiset, jotka
tuovat hajaannusta ja vievät rahat ulkomaille ja aiheuttavat
mellakointia ja lisää vartioinnin tarvetta, sellaiset, jotka
käyttävät hyväkseen katkeria ja tyytymättömiä tarkoituksiinsa,
mutteivät oikeasti tuo koko maalle tai heikoille mitään hyvää.

Vain omalle eturyhmälle ja ulkomaisille rahoittajille. 

Katolisia tai suurmiehiä kumartavia suomalaiset arvot eivät ole, 
osaamme tehdä yhteistyötä, itsenäisenä. Olemme oma kansamme, 
kaikki ne, jotka tänne ovat tulleet, kaipaavat vapautta ja sitä,
että saa elää omanlaista elämää ja toimia yhdessä, vapaasti,
kilpailla keskenämme reilusti sanaillen ja arvojamme puolusten,

se ei tapahdu mellakoimalla eikä se tapahdu suurvaltojen tuella,
toki siihen on mahdollisuus, mutta vain typerys sitä käyttää,
ei pidä olla typerys ja antaa isompien puhua tyhmyyksiin. Herää!

Sisu on sitä, mitä meistä on tullut ja muodostunut.

On kielemme: suomi, ruotsi ja englanti ja kulttuuri, joka perustuu 
opetuksille siitä, että jokaisella on oikeus ottaa etäisyyttä ja
perustaa omanlainen koti ja yhteisö, on uskon- ja sananvapaus,
oikeus kasvaa itseksensä kunnioittaen esi-isien aikaansaannoksia ja
luonnon lakeja, kiitollisena siitä, mitä on saanut, kasvaa itsekseen, 
sellaiseksi kuin tuntee olevansa, jättäen menneet loukkaukset ja haavat
taakse kasvamalla, ei sellaiseksi kuin ulkoa halutaan myydä ja syöttää,

vaan sellaiseksi kuin itse sisällään kokee oikeaksi ja hyväksi,

jokaisella on oikeus palvella hyväänsä, luoda omaa elämäänsä ja
se luo mahdollisuuden palvella parhaiten myös toisia ja rakastaa,
sitä pitää puolustaa eikä jäädä kiukuttelemaan lillukanvarsiin,

oma hyvä ei ole itsekkyyttä, vaan tuo kevyen ja hyvän olon, armoa itseä
ja muita kohtaan, sitä tietä on helppo kulkea, vaikka sille ei ole 
helppo lähteä, joutuu katkaisemaan henkisiä kahleita lapsuudenkotiin, 
jotta voi kasvaa itsekseen ja kunnioittaa ja rakastaa vanhempiaan,

heidän virheistään ja tietämättömyydestään huolimatta, olivat keitä olivat.

Esivanhemmat eivät ole aikuisten lasten palvelijoita tai elättäjiä, 
vaan henkinen tuki ja avain siihen aikaan, mitä ei enää ole, sitä
kannattaa kuunnella ja ottaa opikseen, ettei se enää koskaan tule,

muuten toistetaan vanhaa ja muututaan siksi, mitä vastustetaan.

Vapaus ei tarkoita, että pitää jättää kotimaa, joka on antanut 
kaiken ja mahdollistaa vapauden, niillekin, jotka ovat heikompia. 

On hyvä käydä muualla viisastuakseen, sitä ei ole pizzan syöminen
ja ketjuhotellimajoittuminen, vaan tutustuminen ihmisiin, kulttuuriin,
ei vain omaansa, omaan lajiinsa, vaan siihen, miten elävät eri maissa,
ei ylemmyydestä tai luullen olevansa parempi, vaan oppiakseen elämää,

toki joku löytää paikkansa muualta ja hyvä niin, opetamme toisiamme,
sivistys ei ole yhtä kuin länsimaisuus, kiinalaisuus tai venäläisyys.

Sivistys on moninaisuutta. Luonnonkansoilla on kyky kuulla luontoa.
Suomalaisilla on vielä kykyä kuulla luontoa. Omaansa ja ympäristön.
Luontoa pitää kunnioittaa ja kuunnella. Ei alistaa eikä alistua.
Ei millekään suurvallalle, ei millekään ulkoiselle vallalle. Pitää 
puolustaa sitä, mikä on pyhää, omaa syntyperää ja kotiaan, omia
henkisiä arvojaan, olivat ne mitä olivat. Ei pidä myydä sieluaan.

Itsenäisyys on mahdollisuutta tulla kuulluksi, tehdä lähes mitä vain,
omien kykyjen ja voimavarojen mukaisesti, mahdollisuus valita asioita. 

Se ei ole rahasta kiinni hyvinvointivaltiossa, sitä ei tarvita 
arvokkaisiin asioihin, vain siihen, jos ei saa sitä, mitä rahalla 
ei saa? Kykenemätön ja osaamaton ei osaa hankkia rakkautta ja 
hyviä ihmissuhteita kuin rahalla tai valloittamalla, mutta ne 
eivät ole oikeaa ystävyyttä tai oikeaa kunnoitusta. Mukavuus ei ole 
elämän keskeinen sisältö, rakkaus ja hyvät ihmissuhteet ovat. Niitä
voi opetella ja niihin voi kasvaa. Ei tarvita kuin muutama läheinen.

Tykkäykset ja somesuosio eivät kerro ystävyydestä tai rakkaudesta.
Niitä voi olla sen lisäksi, muttei pidä luulla, että ne ovat kaikki.

Voimme antaa turvapaikan niille, jotka tulevat sodasta, muttei pidä
antaa hyväksikäyttää itseään. Väliaikainen asema ei ole pysyvä.
Vain itsensä elättävä voi jäädä pysyvästi maahan, meillä on omat
köyhämme elätettävänä. Sille, joka jää, pitää olla työmahdollisuus,
ei täällä voi käyttäytyä miten tahansa, maassa maan tavalla. Ei
voi hyväksikäyttää maata ja kansaa, joka on ottanut vastaan, voi
opettaa käytöstapoja, niitä ei valitettavasti enää kaikilla ole.

Kiroilu tai mielipiteen sanominen eivät oikeassa paikassa ole
huonoa käytöstä, se on, jos ei osaa kunnioittaa lähimmäisiään.

Jos emme osaa olla keskenämme, on aika opetella. Raha ei ole rakkautta.
Turvallisuus ei ole sen arvoista, että myy sielunsa sen takia. Maine
ja kunnia eivät ole sen arvoisia, että myy sielunsa niiden takia.

Mieti, mikä on tärkeää. Esi-isien perintöä ja ponnisteluja säästää
tämä maa ja kansa ei saisi vesittää. Ei meidän tarviste olla mitään 
herrakansaa tai maailmanvalloittajia, vaan ihmisyyden ylläpitäjiä ja
totuudesta muistuttajia eikä se ole rodusta tai väristä tai asemasta 
kiinni, vaan asenteesta. Ei meidän tarvitse matkia muita, me olemme me.

Suomalainen sisu ei anna muuttaa itseään, ei alistu tai alista.

Se on sitä, mitä on. Rohkeasti, vaikka kuka sanoisi mitä. Vaikka
sitten itsensä televisiossa munaten tai pelaten suojalkapalloa,
kunhan ei myy sieluaan rahasta ja vallasta. Ilo on eri asia.

Rehellisyys maan perii eikä totuus pala tulessa. Elä. Ilolla!

Anna muidenkin elää. Ei se ole sinulta pois. Auta muita,
jokainen voi tehdä jotain niin kauan kun on elossa. Ei ole
pakko olla toisten palveltava tai viihdytettävä vihannes.

Parempi huutaa perkelettä silloin, kun on sen aika, jos
se saa jaksamaan pahassa paikassa kuin palvoa sitä tai 
alistaa muita, myydä itsensä vallalle ja rahalle.

En minä sinulle puhu, jos tiedät miten elää. Mutta jos 
osuu, on ehkä jotain, mitä on syytä itsessä miettiä.

Älä viestintuojaa hauku tai katso, vaan mieti viestiä.
Minulle tai maailmalle on lopulta sama mitä teet, mutta
älä myy itseäsi halvalla äläkä anna huijata itseäsi pahaan.

Se on sinulle pahaa, joka polkee oikeuksiasi ja satuttaa
läheisiäsi tai kiusaa heikompiaan, olit se sinä tai joku muu.

Minä olen vain viestintuoja. En muuta. En valitse mainoksia.
Kerron vain sen, minkä oikeaksi koen ja mikä on tärkeää.

Ihmisenä. Edustan vain itseäni ihmisenä. Lehmänä?
Taiteen kautta kerron sen, mitä en voi olla sanomatta,
muttei se ole virallista totuutta eikä pakkopullaa, ei
sitä ole pakko uskoa, eikä pakko noudattaa, ei edes lukea.

Virallinen totuus tai virallinen tiedotus ei voi olla mitä vain.

Senkin pitäisi silti palvella kaikkia, ei vain yhtä etupiiriä.
Jos tiedotusvälineet omistaa raha, kuka valvoo virallisia tahoja. 
Jos virallisia tahoja ei valvota, kuka varmistaa, ettei maata 
myydä eniten tarjoavalle taholle? Somea ei saa sensuroida!

Ihmisyyden puolustaminen ei ole politiikkaa, se tulee sydämestä. 

Kohti inhimillisyyttä meidän pitää mennä, ei pelkästään kohti 
parempaa vahvojen ehdoilla, heikkoja pitää kuulla ja heikompien 
ehdoilla mennä, muuta ei maapallo kestä. Muuten ei kukaan kestä.

Jos ei itse ymmärrä hiljentää, tarvitaan herätyskelloja!

Ding-dong! Ding-dong! Vähemmälläkin ehtii ja pääsee paitsi
euroviisuissa ja urheilukisoissa, ne ovat eri asioita, tuhoavat
vain vähän kangasta ja harrastajan, muut saavat iloa ja eloa.

Rajansa kaikella. Parempi silti sotia areenalla kuin tantereella.

hakuammu 2017

Ylös ↑

%d bloggers like this: