Utooppisia Atopioita

Tietoisuus, valistus ja kulttuurin muuttaminen. 

Joku sanoo, ettei lasta tarvitse kasvattaa. 
Kuinka lapsi muuten oppii, kuinka muiden kanssa 
ollaan niin, ettei tule hyljityksi tai kiusatuksi?
Syrjäydy? Köyhdy? Osaa huolehtia itsestään? 
Hoivata itseään? Syödä oikeanlaista ruokaa?

On itsekästä ideologisten harhojen, ahneuden tai
tai vallanhalun takia laittaa lapsensa kärsimään? 

Osaamattomuus tai ominaisuudet on eri asia.

Usein kyse ei ole siitä, vaan omista agendoista.
Minkä lapsena oppii, isona taitaa? On helpompi 
noudattaa sellaisia tapoja, jotka oppii pienenä. 

Jos on väärinkohtelun takia kyvytön, lapsikin kärsii.

Jos on liian tiukat ja vääränlaiset rajat, lapsi
alistuu tai alkaa kapinoida. Jos ei ole rajoja, 
tulee tunne, että lapsesta ei välitetä eikä pidetä
huolta, että hän on arvoton, ei tiedä, mistä alkaa
ja mihin loppuu, on henkisesti kuin pullataikina? 

Ei pakko tai säännöt, vaan esimerkki ja tieto,
kokemuksellinen tieto erityisesti, itse koettuna? 

Lapsen ottaminen mukaan arjen puuhiin. Lohduttaminen.
Läheisyys. Turva. Kertominen maailmasta ja ihmisistä.
Lapsen ominaisuuksien huomioonottaminen ja huomioiminen.
Sitä tarkoitan kasvatuksella, en sitä, että pitää istua
suorassa, vaikka kiroan, kun en ole sitä lapsena oppinut.

Lysyssä selkävaivaisena kännykkäaddiktina kirjoittaen.

Pelkkä vallanhalu ja raha ei riitä. Pelkkä kapina ei riitä.
Eliitti on osin vaihtuvaa. Tietokoneet toivat uutta 
eliittiä. Heidän seuraajansa hieman huolettavat. Lapset,
joilla on ollut rahaa kuin roskaa, muttei ketään paikalla?

Raha ja menestys ei riitä. 

Jos tulee kohdelluksi huonosti lapsena siksi, että on 
erilainen kuin vanhemmat tai liian samanlainen ja 
koko loppuikä yritetään pakottaa muuttumaan erilaiseksi, 
ei se auta kuten ei lelliminen tai rajattomuuskaan.

Mitä vain ei voi tehdä. Kaikkia pitää kunnioittaa, 
myös itseä ja vanhempia. Kunnioittaminen on arvostusta, 
ei alisteisuutta. Oma ja toisten omaisuus on kunnioittamisen 
arvoista, yhteinen omaisuus on myös toisten omaisuutta.

Ihminen ei ole kertakäyttöhyödyke eikä tavara.
Mikään tavara. Ei mikään tavara. Ei mikään tavara.

Mitä hyötyä on koulutuksesta, jos lapset on pilattu
kohtelemalla miten sattuu tiedon puutteen ja omien 
luulojen vuoksi? Ei riitä, että kirjastoissa ja netissä
on tietoa, muutenhan koko koulutussysteemin voi purkaa.

Kouluissa ja terveydenhuollossa sama kohtelu jatkuu.

Tarvitaanko naimisiinmeneville parisuhdekoulutus tai
mieluummin ennen ja raskaanaoleville tietoa erilaisten
lasten kohtelusta, mieluiten jatkuen koko äitiysloman
ajan ja kouluikään asti? Ei pelkkä terveys riitä.

Ei pelkkä terveys riitä. Henkinen puoli on yhtä tärkeä.

Ne, jotka osaavat, voivat tukea niitä, jotka eivät osaa.
Ne, joilla on tietoa, antavat sitä. Ne, joilla on tasapainoa
antavat tukea ja hoivaa. Ne, joilla on aikaa, antavat sitä?

Mukaan voi valjastaa jo eläkkeellä olevia, joilla
on taitoja ja tietoja ja halua? Rakkautta ja 
empatiaa ja rauhallisuutta ja tasapainoa? Lapsettomia? 
Niitä joilla on edellytyksiä ja tietoa?

Osaavia ja kykeneviä, joilta saa tietoa ja rakkautta?

Maalaisjärki auttaa usein parhaiten tiedon lisäksi. 
Tasapainoisuus. Rauhallisuus. Ymmärtäväisyys. 
Tietoisuus itsestä ja erilaisista reaktioista.

On eläintenkin kohteluun kursseja. Lapsissa ja eläimissä
on samaa sinänsä, että joka yksilö on erilainen. Pitää 
osata lukea sanattomia viestejä ja reaktioita, vaikkei
häntää olekaan eivätkä korvat heilu. Olla luova?

Kaikki asiat eivät ole kaikille yhtä helppoja eikä
kyse ole sairaudesta tai vajaudesta lapsella. Osa
on puhtaasti hermostollista ja hormonitoimintaa.
Toki älykkyyskin on kiinni elimistöstä, mutta 
tarkoitan kehon reaktioita. Toki äly ja taidot
on myös yksi asia. Jos tulee yli- tai aliarvostetuksi
lapsena, ei sekään lapselle hyvää tee jatkoa ajatellen.

Jos parisuhde- ja/tai lastenkohtelukurssi olisi osa
systeemiä, ei se ärsyttäisi ketään? Lastenkohtelukurssi
saattaisi poistaa parisuhdekurssien tarpeen, kun lapsi
ja vanhempi samalla ymmärtäisivät, että reagoimme erilailla, 
kaikki eivät reagoi samoin tai tykkää samoista asioista.

Mitä se parisuhde muuta on kuin ihmisen kohtelua?

Tee toiselle, kuten toivot itsellesi tehtävän? 

Toivotko oikeasti, että sinut pakotetaan toimimaan
kuten toiselle on hyväksi, mutta sinulle ei? Annetaan
sitä, mitä toinen toivoo, mutta sinulle ei ole hyväksi?

Ei ole kyse hyvästä tai pahasta. Jos aina tulee 
kaltoinkohdelluksi, ehkä se herättää tarpeen satuttaa,
vähintään saa syrjäytymään, koska ei usko itseensä.

Aikuinen voi valita, mutta lapsi saa elinikäisiä
toimintamalleja ja herkän hermosto kärsii entisestään eikä
hänellä ole mahdollisuutta oppia itselleen oikeita tapoja.

Puhun hoivan ja rajojen asteesta ja määrästä,
en siitä, että lapsi saa valita kaiken. Vanhemmat 
päättävät, mitä lapsi syö tai pukee päälleen. Vaihtoehtoja
voi antaa pari, sopivista, muttei mitä vain.

Tarkoitan kohtelua. Toinen tarvitsee tiukkuutta, 
toinen turvallisuutta, toinen rohkaisua, yksi toimintaa.
Eniten tarvitsevat aikaa, muttei se hyödytä, jos lapsesta
tulee vanhemman itsetunnon jatke ja väärinkohdeltu.

Yhteisöllisesti lastenkohtelukurssi osallistaisi ja toisi 
kertynyttä tietoa ja kokemusta käytäntöön, hiljaista tietoa.

Vapaaehtoistyö tuo hyvinvointia enemmän kuin raha?

Siis se, että tekee vapaaehtoistyötä tai muuta
merkittävää muiden hyväksi. Auttaa. Tukee. Palvelee.
Entinen eliitti meni jo? Nyt pitäisi pitää huolta,
ettei seuraava mene perässä? Verorahoja tarvitaan.

Vapaaehtoisena ei tule vallankäyttöä? Ne, joilla on kykyä 
ja voimavaroja voivat sitä tehdä omasta halusta? Kaikilla 
ei ole lastenlapsia ja jos onkin, eri puolella maailmaa.

Eläkeläiset ovat yhä hyväkuntoisempia, osa alkaa kaivata
muutakin kuin muuttaa Espanjaan lipittämään viiniä? On
työttömiä, joilla on aikaa. Vajaakuntoisetkin pystyvät.

Kuin rippikoulu, autokoulu tai armeija?

Kyllähän naistenlehdet ja niin edelleen, muttei se 
mene perille kun ne, jotka tarvitsevat tietoa eivät
sitä osaa hakea tai ottaa vastaan lukemalla. Kaikille
olevana kulttuurisena juttuna se toimii paremmin. Ja 
jos ei ole itse saanut, ei osaa antaa, päin vastoin voi
haluta kostaa lapselle itse kokemansa vääryydet tai 
odottaa lapsen korvaavan jotain mitä ei itse saanut.

Pelkkä koulutus ei riitä, jos on itse jäänyt vaille,
ei voi antaa? Voi antaa, jos on itse osannut itselleen
hankkia myöhemmin sitä, mitä tarvitsee ja ymmärtää. 
Psykologit ja terapeutit ja opettajat voivat olla 
kasvattajina yhtä tumpeloita kuin muutkin, jos ei ole
kykyä kuunnella itseään. Vallanhalua on joka paikassa.

Kyse on kulttuurista ja asenteista. Tavoista.

Herkät reagoivat ensimmäisinä. Herkistä tulee 
väärissä oloissa masennus- ja ahdistustaipuvaisia, 
ylikierroksilla käyviä tai aggressiivisia, jos
on häpeällä ja vähättelyllä yritetty pakottaa 
reagoivuutta pois sen sijaan, että kohdellaan 
oikein ja opetetaan, miten sen kanssa voi elää. 

Räjähtelevälle rajoja ja tapoja purkaa energiaa.
Varsinkin kiukkuaan ja mahdollista huomiontarvetta.
Ujolle turvaa ja aikaa tottua. Lämpöä, rakkautta.
Osallistamista ottamalla mukaan askareisiin. 
Sopivaa ruokaa, juomaa ja unta. Sopivia puuhia.

Sen oppii parhaiten, minkä itse kokee?

Tulemalla kohdelluksi oikein oppii hyväksymään
itsensä ja alkaa kohdella myös muita oikein.
Pakko, uhkailu ja häpäisy ei muuta kätisyyttä, 
seksuaalista suuntautumista, tempperamenttia
tai elimistön reaktioherkkyyttä, hiustenväriä,
ihonväriä, silmienväriä, syntymäpaikkaa, vanhempia.

Pakko ei muuta mitään. Se vain tuo ongelmia. 

Turha tuoda lisäongelmia väärällä kohtelulla. 
Jos ei osaa olla, on parempi pysyä pois 
ihmissuhdeammateista. Hoito- ja kasvatustyöstä.

Jos ei osaa ottaa ihmistä yksilönä vastaan.

Vanhemmuuteen ei ole pääsykoetta, mutta joku
kurssi siihen voisi kyllä olla. Ikä auttaa,
muttei aina, jos ei osaa toimia. Jos on luotu
systeemi, joka on vaativa, on kaikkien saatava
mahdollisuus oikeaan kohteluun myös lapsena?

Väärä kohtelu ei ole aina pelkkää väkivaltaa
tai hyväksikäyttöä tai laiminlyöntiä. Se voi
olla sitä, ettei ole aikaa, taitoa tai energiaa.

Kaltoinkohdellut otetaan huostaan ja tulevat siellä
usein väärinkohdelluiksi, mutta ne, jotka näennäisesti
ovat hyvissä oloissa, eivät saa tukea ja apua enää
mistään, jos sukukin on kaukana ja tuttavat samanlaisia.

Tietoisuus, taidot, tuki, hoiva ja oikea kohtelu 
muuttavat asioita. Oikea kohtelu lapsena ja aikuisena.

Ne auttavat tulemaan toimeen ominaisuuksien kanssa
ja selviämään elämästä paremmin niistä huolimatta. Ei
kaikki ole kiinni terveydestä. Hyvinvointi on myös
olennaista, kyky nauttia elämästä ja ottaa osaa.

Työ ja rakkaus. Paikkansa ottaminen ja ihmissuhteet.

Pelkkä raha ja terveys ei auta, jos haluaa kuolla tai
ei osaa elää ja menettää sen vuoksi kaiken.

 hakuammu 2017

Lapsuuden pitäisi olla sellainen, 
että se tekisi elämästä parasta aikaa.
Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Ylös ↑

%d bloggers like this: